Peltobiomassakysely viljelijöille
Peltobiomassakysely viljelijöille
Toteutamme Pohjois-Savon alueen viljelijöille peltobiomassakyselyn, jolla kartoitamme peltobiomassan ja lantajakeiden saatavuutta biokaasun tuotantoon Pohjois-Savon alueella. Erityisesti kartoitamme maatilojen mielenkiintoa myydä peltobiomassaa biokaasun tuotantoon.
Selvitys toteutetaan Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n Biokaasulla Liikkeelle -hankkeen sekä MTK Pohjois-Savo ry:n Innostu tiedosta! –hankkeen yhteistyönä.
Tavoitteena näkemys biomassan saatavuudesta
Kyselyn tavoitteena on saada ensi vaiheen näkemys peltobiomassan saatavuudesta biokaasun tuotantoon. Kyselyn jälkeen kerätään joukko asiasta kiinnostuneita maatiloja, joiden kanssa käydään keskustelut tilakohtaisten laskelmien laadinnasta.
Laskelmien tavoitteena on määrittää peltobiomassan tuotannon vaikutukset tilan toimintaan ja kannattavuuteen ja tätä kautta arvioida myös peltobiomassan ostohintaa ostajan näkökulmasta.
Tilakohtaiset laskelmat eivät ole hanketyötä, mutta niihin on mahdollista käyttää Neuvo2020-tukea.
Biokaasulaitos tähtäimessä
Suomessa on asetettu kovat tavoitteet biokaasun tuotannon kasvattamiselle vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on nelinkertaistaa biokaasun tuotanto nykyhetkeen verrattuna. Erityisesti pyritään lisäämään liikennebiokaasun tuotantoa, mutta samalla edistetään myös biokaasun käyttöä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Biokaasun liikennekäyttö ja jakelu on kehittynytkin viime vuosina voimakkaasti. Liikennekäytössä biokaasua tullaan käyttämään erityisesti raskaassa – ja laivaliikenteessä.
Biokaasulla Liikkeelle -hankkeen aikana on kartoitettu ja määritetty biokaasun tuotantomahdollisuuksia ja tuotantopaikkoja Pohjois-Savon alueella. Alueellisia laitoksia voi muodostua esim. alueille, missä muodostuu paljon lantajakeita. Peltobiomassa voi olla ko. laitoksissa lisäsyöte vahvistamassa kaasuntuotantoa.
Yhdeksi potentiaaliseksi laitospaikaksi on hanketyön tuloksena määrittynyt Riikinnevan ympäristö Leppävirralla. Alueella on huomattavia määriä biokaasuntuotantoon kelpaavia biojätejakeita ja jätteenpolttolaitoksen ympäristö tarjoaa toimivan ympäristön suurellekin laitosformaatille. Biokaasulla liikkeelle –hankkeessa mukana oleva energiayhtiö Wega Group Oy laatii tällä hetkellä laitoksen esisuunnittelua. Peltobiomassa voisi mahdollistaa runsaamman biokaasuntuotantovolyymin, joka on eduksi hankkeen toteutumiselle. Laitoksessa tuotettaisiin ajoneuvopolttoainetta myös oman alueen ulkopuolelle sekä turvallisia lannoitevalmisteita ja maanparannusaineita alueen peltojen lannoitukseen.
Selvityksen tavoitteena on rakentaa yhteistyömalli alueen maatilojen sekä biokaasulaitosoperaattorin välillä. Toteutuessaan yhteistyömalli mahdollistaa lisäansaintaa maatiloille ja luo mahdollisuuksia kehittää viljelykiertoja tuottavampaan suuntaan.
Tulokset julki joulukuussa
Kyselyn yhteenveto tullaan julkaisemaan joulukuussa SavoGrown Biokaasulla liikkeelle -hankkeen sekä MTK Pohjois-Savo ry:n Innostu tiedosta! –hankkeen nettisivuilla.
Käy vastaamassa kyselyyn 15.11. mennessä
Kysely on tarkoitettu Pohjois-Savon alueen viljelijöille. Pääset kyselyyn alla olevan linkin takaa:
Kyselyssä käytetyt termit/määritelmät
Biokaasuntuotantoon käytettävällä nurmella/apilanurmella ei ole samaa laatuluokitusta kuin jos se käytettäisiin eläinten rehuna. Nurmen korjuuajankohta ei myöskään ole kriittinen. Biokaasuntuotantoon soveltuva malli on esim. korjata nurmi kerran kesässä myöhäisempään ajankohtaan (esim. 2. ja 3. korjuun välissä). Nurmen korjuussa ei ole välttämättömyys käyttää säilöntäaineita, mutta sen käyttö on mahdollista. Nurmi ei saa kuitenkaan olla pilaantunutta (esim. vahvasti homeiset erät eivät ole soveltuvia).
Biokaasun tuotantoon käytettävä nurmi voidaan varastoida joko paaleissa tai aumassa. Varastoinnissa oleellista on, että nurmi ei pääse pilaantumaan. Myös biokaasuntuotantoon käytettävä olki tulee varastoida siten, että se ei pääse pilaantumaan.
Eri peltobiomassoille on vastauskohta, jossa pyydetään vastaajalta arviota kyseisen peltobiomassan myyntihinnasta biokaasuntuotantoon. Tämä ei ole sitova tarjous vaan antaa näkemystä hankkeen selvitystyössä arvioida kokonaisketjun kannattavuutta, missä huomioidaan peltoenergian hankintakulut, kuljetukset sekä biokaasuntuotanto. Jos tämä vastauskohta tuntuu haastavalta, niin tähän voi jättää vastaamatta.
Pellon omistaja vastaa nurmen viljelystä, lannoituksesta sekä korjuusta ja varastoinnista. Nurmi noudetaan tilan varastosta (paalit tilan varastosta tai pellon laidalta; nurmi tilan aumasta), kuljetuksesta vastaa biokaasulaitosoperaattori tai tämän määrittämä urakoitsija. Nurmi voi olla esim. tuotannon ylijäämää.
Maatila vastaa nurmen perustamisesta. Lannoitus toteutetaan biokaasulaitoksen tuottamalla mädätysjäännöksellä (mädätysjäännös on luomuun kelpaava lannoitevalmiste, ei sisällä yhdyskuntalietettä). Biokaasulaitosoperaattori tai tämän määrittämä urakoitsija vastaa mädätysjäännöksen kuljetuksesta ja levityksestä sekä nurmen korjuusta ja tarvittaessa aumavarastoinnista pellon laidalla.
Pellon omistaja vastaa paalauksesta ja kokoamisesta varastoon. Pellon omistaja vastaa varastoinnista (muovitettuna paaleissa tai varastossa sateelta suojassa). Olki/siemenheinän korsi noudetaan varastosta, kuljetuksesta vastaa biokaasulaitosoperaattori tai tämän määrittämä urakoitsija.
Biokaasuoperaattori tai tämän määrittämä urakoitsija vastaa oljen korjaamisesta pellolta sekä kuljetuksesta laitokselta.
Biokaasuoperaattori vuokraa pellot ja vastaa niiden viljelystä sekä sadon korjaamisesta. Lannoituksessa käytetään biokaasulaitoksen tuottamaa luomuun kelpaavaa mädätysjäännöstä, joka valtaosaltaan on olomuodoltaan kuivalannan tyyppistä jaetta (ei sisällä yhdyskuntalietettä).
Seuraavat pellot luokitellaan turvepelloiksi: LCt (metsäsaraturve), BCt (ruskosammalsaraturve), Ct (Saraturve), SCt (rahkasaraturve), Tm (turvemaa).
Kysy lisää!
Sari Tulila, p. 020 7464 640, sari.tulila@savogrow.fi
Anne-Mari Heikkinen, p. 044 705 0401, anne-mari.heikkinen@mtk.fi
