Pohjois-Savossa paljon potentiaalia biokaasuviljelylle
Pohjois-Savossa paljon potentiaalia biokaasuviljelylle
Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n Biokaasulla liikkeelle -hanke selvitti loka-marraskuun 2021 aikana pohjoissavolaisten viljelijöiden kiinnostusta biokaasuviljelyyn MTK Pohjois-Savon kanssa yhteistyössä toteutetulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi 177 viljelijää, joista huikeat 95 % ilmoitti olevansa ainakin varovaisen kiinnostunut nurmen, oljen tai siemenheinän korren myynnistä biokaasun tuotantoa varten.
”Kyselyn tavoitteena oli saada näkymä siitä, onko alueen viljelijöillä mielenkiintoa peltobiomassan myymiseen biokaasulaitokselle, ja kartoittaa näin peltobiomassan saatavuutta biokaasun tuotantoon Pohjois-Savon alueella”, kertoo hankkeessa biomassojen kartoituksesta vastaavan Envitecpolis Oy:n johtava biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen.
Lukumääräisesti eniten biomassan myynnistä kiinnostuneita tiloja löytyi Leppävirralta ja Ylä-Savon seudulta sekä Kuopiosta. Leppävirralla kiinnostuksensa ilmaisi jopa 28 tilaa. Konkreettiset suunnitelmat biokaasulaitoksen rakentamiseksi ovat edenneet pisimmälle juuri Ylä-Savossa seudulla ja Leppävirralla, joten viljelijöiden kiinnostus on ymmärrettävää.
”Selvityksen aikana on kartoitettu ja määritetty biokaasun tuotantomahdollisuuksia ja tuotantopaikkoja Pohjois-Savon alueella. Yhdeksi potentiaaliseksi laitospaikaksi on määrittynyt Riikinnevan ympäristö Leppävirralla. Alueella on huomattavia määriä biokaasuntuotantoon kelpaavia biojätejakeita ja jätteenpolttolaitoksen ympäristö tarjoaa toimivan ympäristön suurellekin laitosformaatille”, kertoo Taavitsainen.
Nurmen myynti kiinnostaa eniten
Kyselyssä selvitettiin viljelijöiden kiinnostusta erikseen nurmen, oljen ja siemenheinän korren myyntiin sekä erilaisiin yhteistyömalleihin, joissa joko viljelijä tai biokaasuoperaattori huolehtii korjuusta:
Eniten vastaajia kiinnosti biokaasunurmen tuotanto: 92 % kaikista vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut nurmen myynnistä, oljen myynti kiinnosti 53 %:a ja siemenheinän korren myynti 22 %:a vastaajista.
Peltopinta-alalla mitattuna suurimpia hehtaarimääriä biokaasun tuotantoon olisivat kyselyvastausten perusteella valmiita käyttämään Leppävirran ja Kiuruveden viljelijät. Esim. vaihtoehdossa, jossa viljelijä huolehtii nurmen viljelystä ja korjuusta ja myy lopputuotteen biokaasuoperaattorille, Kiuruveden ja Leppävirran viljelijät tarjosivat biokaasun tuotantoon yhteensä 37 % kaikista kyselyssä ilmoitetuista hehtaareista.
Kuva: Kyselyvastausten perusteella saadun peltopotentiaalin jakautuminen (%) kunnittain vaihtoehdossa, jossa viljelijä korjaa nurmen itse.
Nurmen myynnissä määrällisesti isoin osa pinta-alasta muodostuu 11–80 ha peltopinta-aloista (per vastaaja), ja tarjolla oleva peltopotentiaali viljelijän korjaamana oli 3 200 ha ja biokaasuoperaattorin korjaamana 2 700 ha. Jos viljelijä vastaa nurmen varastoinnista, suosituin korjuumenetelmä oli pyöröpaaliketju, joka tuo omat haasteensa biokaasulaitoksella biomassan käsittelyyn.
Pohjois-Savosta löytyy mielenkiintoa myös oljen myyntiin biokaasun tuotantoon. Potentiaalinen pinta ala on noin puolet pienempi suhteessa nurmipinta-alaan. Kyselyn tulosten perusteella suositumpi oli malli, jossa maatila korjaa oljen ja myy sen sitten biokaasulaitosoperaattorille. Potentiaalinen pinta-ala on noin 1 200 ha, jos viljelijä korjaa oljen itse ja n. 1 000 ha, kun oljen korjaa biokaasuoperaattori. Olki korjattuna yhteistyömallissa maatiloilla korjuumenetelmä on liki täysin pyöröpaaliketju.
Siemenheinän korren potentiaali biokaasutuotantoon on rajallinen. Kiinnostuneita oli kaikkiaan 27, joista muodostuva pinta ala oli hieman alle 400 ha ja tästä muodostuva energiapotentiaali noin 2 300 MWh.
Vuokraus ei herättänyt mielenkiintoa
Pääosin viljelijät halusivat viljellä peltonsa itse ja myydä lopputuotteen biokaasun tuotantoon: 96 % nurmen myynnistä kiinnostuneista ilmoitti olevansa kiinnostunut nk. yhteistyömallista, jossa viljelijä vastaa peltojen viljelystä ja myy lopputuotteen biokaasuoperaattorille joko korjattuna tai pystykaupalla.
Jonkin verran oli myös niitä, jotka olivat kiinnostuneita peltojen vuokrauksesta suoraan biokaasuoperaattorille: varmasti vuokraamisesta kiinnostuneita oli 13 % ja ehkä kiinnostuneita 30 %. Voidaan tulkita, että vuokrausmalli ei ole kyselyn mukaan kovin houkutteleva malli.
Peltojen vuokrauksesta kiinnostuneista viljelijöistä 35 % tarjosi vuokrakäyttöön 11-20 ha peltoalaa ja 35 % olisi valmis antamaan vuokralle 21-40 ha peltoa. Alle kymmenen hehtaarin vuokra-aloja tarjosi 24 % vuokrauksesta kiinnostuneista. Vuokra-ajat vaihtelivat kahdesta vuodesta kymmeneen – keskimääräinen vuokrasopimuksen kesto aineiston perusteella oli hieman yli 6 vuotta.
Lisätiedot
Kysely toteutettiin Kehitysyhtiö SavoGrown Biokaasulla liikkeelle -hankeen ja MTK Pohjois-Savon Innostu tiedosta! -hankkeen yhteistyönä. Biokaasulla liikkeelle -hanketta rahoittavat Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry ja se toteutetaan selvityshanketyyppisenä suunnittelutyönä, jossa asiantuntijoina ovat Wega Oy ja Envitecpolis Oy.
