Savon Villin Lännen puskaradiokyselyssä selvitettiin paikallisten puskaradioryhmien aktiivisuutta ja seuraajien näkemyksiä ja kokemuksia paikallisten Facebook-ryhmien toiminnasta SavoGrown alueella.

Puskaradioiksi kutsutaan tässä yhteydessä epävirallisia Facebook-ryhmiä, joiden kohderyhmänä ovat tietyn kunnan tai muun rajatun alueen asioista käytävä vapaamuotoinen keskustelu.

Facebookin puskaradioryhmiä löytyy kaikista SavoGrown alueen kunnista, joskin niiden käyttöaste vaihtelee. Suurin osa puskaradioista on toiminut jo useiden vuosien ajan, mutta jonkin verran mukana on myös aivan viime vuosina perustettuja ryhmiä.

Tyypillisesti puskaradioita ylläpitävät paikkakuntalaiset yksityishenkilöt, mutta kyselyyn poimittuun joukkoon mahtui myös yksi yrittäjäyhdistyksen sekä yksi SavoGrown ylläpitämä Facebook-ryhmä.

Kysely toteutettiin marraskuussa 2021 nettikyselynä, johon kutsuttiin vastaajia alueen puskaradioissa ja SavoGrown omilla somekanavilla tiedottamalla. Määräaikaan mennessä kyselyyn saatiin 94 vastausta. Kysely toteutettiin Kehitysyhtiö SavoGrown vetämän Mukana – tulevaisuuden osallisuusmallit 2025 -hankkeen toimesta.

Mukaan poimittiin vaihtoehdoiksi 18 puskaradioryhmää ja vastaajilla oli mahdollisuus vinkata myös muista alueen ryhmistä. Kirppisryhmät jätettiin tietoisesti kyselyn ulkopuolelle, koska pyrkimyksenä oli tutkia kaupankäynnin sijaan yleistä paikkakuntakeskustelua. Mukaan mahtui kuitenkin myös työnhakuryhmä sekä asunto- ja tonttikauppaan painottunut ryhmä.

Eniten vastauksia kyselyyn tuli Suonenjoelta, jossa on myös eniten asukkaita sekä lukumääräisesti eniten puskaradioryhmien seuraajia. Toiseksi aktiivisimpia vastaajia olivat rautalampilaiset ja vesantolaiset. Pielavesi ja Tervo olivat myös edustettuina, mutta Keiteleellä vastausaktiivisuus jäi vähäiseksi.

Jonkin verran vastauksia tuli myös SavoGrown alueen ulkopuolisista kunnista, joissa korostuivat lähikaupungit Kuopio ja Pieksämäki sekä erityisesti pääkaupunkiseutu. Kaikki vastaajat olivat kuitenkin vähintään yhden SavoGrown alueen puskaradioryhmän seuraajia.

Puskaradioiden seuraajien määrät ovat mielenkiintoisia, jos niitä vertaa kuntien asukaslukuun. Huomattava osa alueen puskaradioiden seuraajista on nimittäin muualta.

Esimerkiksi ”Vesantolainen” -ryhmässä on 3.568 seuraajaa kun puolestaan Vesannolla on asukkaita noin 1.972. Sama ”kuntaansa suurempi puskaradio” -ilmiö koskee myös kahta muuta alueen puskaradiota, nimittäin ”Rautalampi voorumia” (3.857 seuraajaa / 3.053 as.) ja myös pisimmän ryhmänimen omaavaa ”Tervolaiset, vanhat Tervolaiset,”vanhat” Tervolaiset ja Tervonmieliset ” -ryhmää (2.301 seuraajaa / 1.503 as.).

Miten somen puskaradioita seurataan?

Kyselyn vastaajista 2/3 kertoo seuraavansa puskaradioryhmiä säännöllisesti ja 1/3 vain satunnaisesti. Huomattava enemmistö eli peräti kolme neljästä puskaradioiden seuraajasta ei kuitenkaan osallistu itse keskusteluihin. Aktiivisia osallistujia kertoo olevansa vain 15% vastaajista.

Alueellisesti puskaradioiden seuraaminen oli hyvin suppeaa ja vastaajien seurannassa olivat lähinnä oman asuinkunnan puskaradiot. Poikkeuksena ”Avoimet työpaikat – Savon Villi Länsi” -ryhmä, joka kokosi laajemmin seuraajia useista eri kunnista.

Eniten yhteisiä seuraajia oli Suonenjoen ja Rautalammin ryhmien välillä, mutta myös Keitele-Pielavesi ja Tervo-Vesanto muodostivat omat pienimuotoiset alueensa ristiinseurannan suhteen.

Voidaan siis todeta, että paikallista puskaradiota seuraavat pääasiassa paikalliset asukkaat sekä muut paikkakunnalle kytköksiä omaavat somen käyttäjät.

Kyselyn vastauksista ei käynyt ilmi missä määrin muualla asuvat ovat entisiä paikkakuntalalaisia ja missä määrin monipaikkaisia kesäasukkaita tai alueelle pendelöiviä työntekijöitä.

Mikä somen puskaradioissa kiinnostaa?

Puskaradioihin kuulumisen yleisin motiivi on tiedonhaku (84%), mutta toiseksi eniten ryhmistä haetaan ajanvietettä (51,1%).

Selkeästi eniten puskaradioita käytetään tällä hetkellä ajankohtaisiin asioihin, tapahtumiin ja kotiseudun kuulumisiin liittyvän tiedon hakuun ja levittämiseen. Näistä teemoista myös toivottiin jatkossakin sisältöä puskaradioihin.

Toiveissa nousivat esille oman kunnan kehittäminen ja uusien ideoiden ja ratkaisujen edistäminen yhdessä. Myös positiivisen ilmapiirin vahvistamista ja kuntaimagon rakentamista korostettiin monissa vastauksissa.

Myös tiedottaminen (46,8%) ja mainonta (17%) olivat hyvin edustettuina motiiveissa. Etenkin tapahtumien ja tilaisuuksien markkinointiin puskaradiot tuntuvat olevan suosittu tiedotuskanava. Tapahtumailmoituksia varten löytyy omat puskaradiokanavansa sekä Suonenjoelta että Rautalammilta.

Myös virallisempaa tietoa toivottiin jaettavaksi puskaradioihin, vaikka puskaradiot miellettiinkin selvästi epävirallisiksi keskustelukanaviksi. Useat vastaajat nostivat toiveissaan esille kuitenkin sen, että kunnan ja päätöksenteon tulisi jatkossa jalkautua enemmän kuntalaisen keskuuteen ja puskaradiot voisivat toimia yhtenä osallisuuden kanavana. Parempi tiedonkulku lisäisi vastaajien mielestä myös päätöksenteon avoimuutta.

Muita satunnaisesti mainittuja motiiveja olivat harrastusmahdollisuuksien, tarjousten, työpaikan tai asunnon etsiminen. Lisäksi yksi vastaajista mainitsi motiivikseen ”öyhötyksen”, kenties sarkastisesti.

Some, kantakuppilan kahvipöytä vai toriparlamentti – missä puhutaan?

Yleisin paikka päätöksentekoon ja kehittämiseen liittyvälle keskustelulle vastaajien keskuudessa on oma koti (54,3%) ja lähes jaetulla kakkossijalla tulevat kahvipöytäkeskustelut (46,8%) oman kodin ulkopuolella sekä sosiaalinen media (45,7%). Keskusteluja käydään myös harrastusten parissa (40,4%) ja työpaikalla (36,2%). Noin joka viides (22,3%) ilmoitti käyvänsä kuntapoliittisia keskusteluja myös luottamustoimissa.

Sosiaalisessa mediassa keskusteluun osallistuivat useimmiten vastaajat, jotka kertoivat olevansa aktiivisia kuntapoliittisten asioiden keskustelijoita myös muualla kodin ulkopuolella. Sen sijaan ainoastaan yksi vastaaja kertoi keskustelevansa päätöksentekoon ja kuntakehittämiseen liittyvistä aiheista vain somessa kun taas useampi kävi näitä keskusteluja vain kotonaan eikä kertomansa mukaan lainkaan muualla.

Some vaikuttamisen välineenä
– viihdettä, asiaa vai jotain siltä väliltä?

Vaikuttamiskanavana puskaradioita käyttää lähes joka neljäs (24,5%). Useimmat vastaajat kuitenkin kokivat etteivät puskaradiot ole tehokas vaikutuskanava oman kunnan asioihin ja huomattavan suuri osa 37,2% ei osannut arvioida vaikuttamismahdollisuuksiaan lainkaan.

Peräti 38,3% vastaajista piti mahdollisuuksiaan vaikuttaa asioihin puskaradioiden välityksellä heikkona ja joka kymmenes (10,6%) erittäin heikkona.

Kuitenkin viidennes (20,2%) arveli voivansa vaikuttaa puskaradioiden kautta hyvin ja 4,3% piti vaikutusmahdollisuuksiaan peräti erittäin hyvinä.

Kun vastauksia verrattiin osallistumisaktiivisuuteen, niin selvästi passiiviset lukijat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa heikommiksi kun taas aktiivisesti puskaradioiden keskusteluihin osallistuvat seuraajat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa useimmiten hyvinä.

Puskaradioryhmien vaikutusten katsottiin kohdentuvan enemmän yleiseen mielipiteeseen ja yhteishenkeen kuin vaikkapa kunnalliseen päätöksentekoon tai konkreettisiin asioihin. Aktiivisten osallistujien keskuudessa sen sijaan puskaradiot koettiin hyväksi kanavaksi nostaa puheenaiheita ja ideoita keskusteluun.

Myös erilaisista epäkohdista huomauttaminen ja muiden kuntalaisten ohjeistaminen nousivat vastauksissa esiin, mutta ns. ”valittamista” ei kommenttien perusteella katsottu hyvällä.

Etenkin pienimmissä kunnissa kommentoitiin, että käytännön asioihin tulisi vaikuttaa ottamalla suoraan yhteyttä kuntaan. Hyvin monen kommentoijan mielestä Facebook ja some eivät sovellu lainkaan kotikunnan asioihin vaikuttamiseen. Mitä isompi kunta, sitä enemmän puskaradioiden merkitys vaikutuskanavana korostui vastauksissa.

Monet vastaustensa perusteella luottamustoimissa päätöksenteko- ja kehittämiskeskusteluihin osallistuvat pitivät somekanavia hyvinä vaikutuskanavina, joskin heidän joukossaan oli myös päinvastaisia mielipiteitä.

Puskaradioiden ilmapiiri – riitaisaa vaiko rakentavaa?

Vastaajien näkemys puskaradioiden ilmapiiristä osoittautui lopulta odotettua positiivisemmaksi.

Eniten puskaradioiden ilmapiiriä luonnehdittiin viihdyttäväksi (43,6%) ja positiiviseksi (42,6%). Tosin kolmanneksi yleisin luonnehdinta oli riitaisa (34%) ja miltei samaan ylsi negatiivinen (28,7%).

Eniten viihteellisyys mainittiin useimmiten yhdessä riitaisuuden kanssa eli ilmeisesti draama koetaan viihdyttävänä. Sama vastaajajoukko myös kertoi seuraavansa puskaradioryhmiä pääasiassa ajanvietteenä.

Puskaradiokeskusteluja moitittiin usein uusien ideoiden ja asioiden lyttäämisestä ja keskustelujen ajatumisesta turhauttavaksi väittelyksi. Passiiviset lukijat pitivät ilmapiiriä kehnompana kuin aktiiviset kirjoittajat. Kommenteissa myös toivottiin puskaradioiden yleisen ilmapiirin paranevan ja keskustelujen muuttuvan asiallisemmiksi.

Osallistavana ilmapiiriä piti kuitenkin lähes kolmannes (31,9%) vastaajista, kehittävänä viidennes (20,2%) ja rakentavana lähes kuudennes (17%). Nämä arviot olivat pääsääntöisesti kytköksissä positiivisuuteen ja siihen, että puskaradioita käytettiin tiedonhakuun, tiedottamiseen tai vaikuttamiseen.

Yhteenveto

Savon Villin Lännen puskaradiokyselyn perusteella voitaneen todeta, että Facebookin paikallisryhmien käyttäjät jakautuvat alueella vahvasti kahteen eri pääjoukkoon.

Lukumäärältään suurempi passiivisten lueskelijoiden joukko etsii puskaradioista paitsi ajankohtaisia kuulumisia ja tapahtumatietoja myös ajanvietteekseen draamaa ja kokee puskaradiokeskustelujen ilmapiirin usein negatiivisempana ja riitaisampana.

Toinen pienempi, mutta aktiivisempi joukko taas käyttää puskaradioita tiedonvälitykseen sekä kehittämiseen ja kokee ryhmien ilmapiirin positiivisena ja osallistavana.

Puskaradioiden merkitys korostuu nykyisellään etenkin ajankohtaisiin paikallisiin asioihin ja tapahtumiin liittyvässä tiedonvälityksessä, mutta potentiaalia löytyy myös paikkakuntalaisten yhteishengen ja yleisen ilmapiirin kohentamiseen.

Puskaradioita ei toistaiseksi ole juurikaan hyödynnetty asukkaiden osallistamisen tai kunnan yhteiskehittämisen kanavana, mutta mahdollisuuksia tähän löytyy ja ehdottomasti puskaradioiden potentiaalia kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän.

Vastausten perusteella aktiivisilla kuntalaisilla olisi halu osallistua kotikunnan kehittämiseen ja sosiaalinen media voi tarjota siihen hyvän väylän.

Jaa sisältö

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä