Hybridivaikuttaminen on tehokasta pienissä yhteisöissä
Hybridivaikuttaminen on tehokasta pienissä yhteisöissä
Suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisten mielipiteisiin pyritään parasta aikaa vaikuttamaan monin eri keinoin. Lisääntyvä hybridivaikuttaminen näkyy ja kuuluu myös sosiaalisen median paikallisryhmissä, jotka toimivat monilla paikkakunnilla merkittävinä informaatio- ja osallisuuskanavina.
Mukana – Tulevaisuuden osallisuusmallit 2025 -hankkeen järjestämässä webinaarissa perehdyttiin hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen tavallisten kuntalaisten arjessa ja sosiaalisen median paikallisryhmissä, ”puskaradioissa”. Hybridivaikuttamisen asiantuntijana toimi Jyväskylän yliopiston turvallisuus- ja strateginen analyysi -maisteriohjelman lehtori Panu Moilanen.
– ”Vaikka hybridivaikuttaminen usein nähdään ilmiönä, joka tapahtuu valtiotasolla niin se on ehdottomasti myös paikallistason ilmiö.” toteaa Moilanen.
Hybridivaikuttamisen kohteet on useimmiten paikallistasolla, kohteet ovat yksilöitä. Myös vaikuttamisen tulokset näkyvät juuri paikallistasolla eli siinä elämässä jota me elämme omassa arjessamme.
Arki, arjen turvallisuus ja hyvinvointi syntyvät paikallisesti, mistä johtuen niihin voidaan myös vaikuttaa paikallisesti. Arjen turvallisuus ja yhteiskunnan vakaus ovat niitä asioita, joita informaatiovaikuttamisella pyritään horjuttamaan.
– ”Hybridivaikuttaja pyrkii lyömään kiiloja yhteiskunnan sisälle” toteaa Moilanen ja jatkaa: ”Riittävästi ja riittävän monesta kohtaa kiilattu yhteiskunta on tarvittaessa helppo murtaa pienellä lisävoimankäytöllä.”
Paikallistason merkitystä lisää se, että Suomessa kunnilla ja ensi vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla on laaja itsehallinto ja laaja vastuu julkisten palveluiden toteuttamisesta.
Yhteiskunnan resilienssin kannalta keskeisintä on kansalaisten keskinäinen luottamus sekä luottamus julkisiin instituutioihin.
– ”Päätöksentekoon vaikuttamalla voidaan luoda jopa turvallisuusuhkia, lietsomalla vastakkainasetteluja ja kiistoja. Tämä on alkanut näkyä voimallisesti myös suomalaisessa päätöksentekokulttuurissa, joka on aiemmin on ollut tietyllä tavalla aika kohteliasta konsensuspäätöksentekoa, mutta jossa on alkanut näkyä entistä enemmän henkilökohtaista kiistelyä ja meille vieraita ilmiöitä ja tapoja edistää omia asioita.” kertoo Moilanen.
Sosiaalisen median palveluilla ja sosiaalisen median paikallisryhmillä, ”somen puskaradioilla”, on nykyään merkittävä rooli tiedonkulussa ja julkisessa keskustelussa. Niiden kautta voidaan nostaa asioita keskusteluun tai pitää poissa keskustelusta. Niiden kautta voidaan vaikuttaa mielipiteisiin, arvoihin, asenteisiin ja toimintaan.
Keskustelut liikkuvat nopeasti sosiaalisen median ja reaalimaailman välillä. Puskaradioryhmän puheenaiheita ruoditaan kahvipöydissä ja paikkakunnan puheenaiheet päätyvät nopeasti laajan joukon tietoisuuteen.
Sosiaalisen median paikallisryhmät ovat siis hybridivaikuttajan kannalta varsin houkutteleva keino luoda jakolinjoja ja vaikuttaa yhteiskunnan sisäisiin ristiriitoihin.
Puskaradioryhmät tavoittavat pienemmissä kunnissa suhteellisesti enemmän yksilöitä kuin suurissa kaupungeissa. Näin ollen informaatio vaikuttaa suhteellisesti useamman yksilön arvoihin, ja asenteisiin ja toimintaan. Pieneen yhteisöön syntyy myös helpommin yhteisön kannalta erittäin haitallisia jakolinjoja.
– ”Mitä pienempi yhteisö on, sitä nopeammin informaatio siellä leviää ja sitä suurempi vaikutus sillä voi olla. Esimerkiksi Rautalampi Voorumissa julkaistu tieto tavoittaa huomattavasti suuremman osan kunnan asukkaista kuin tieto vastaavassa someryhmässä vaikkapa Helsingissä tai Jyväskylässä.” taustoittaa Moilanen ja huomauttaa: ”Tässä on hyvä muistaa, että vaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen.”
Voidaan siis todeta, että hybridi- ja informaatiovaikuttaminen on tehokasta etenkin pienissä yhteisöissä ja informaatio väkevöityy somen puskaradioryhmissä – niin hyvässä kuin pahassakin. Sen johdosta sosiaalisessa mediassa kannattaa olla tarkkana ja tunnistaa virheellinen informaatio ja vaikuttamisyritykset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Miten pahantahtoista hybdridivaikuttamista voitaisiin sitten ehkäistä tai mistä ylipäätään tunnistaa joutuneensa informaatiovaikuttamisyrityksen kohteeksi? Kuuntele tunnin mittainen luento oheisesta linkistä niin saat tuhdin tietopaketin aiheesta sekä lopussa myös hyviä vinkkejä hybridivaikuttamisen torjuntaan ja tunnistamiseen!
Mukana – Tulevaisuuden osallisuusmallit 2025 -hankkeen tarkoituksena on kehittää kunnan työntekijöiden, kuntalaisten ja kuntapäättäjien keskinäistä vuoropuhelua. Lähtökohtana on etsiä ja ottaa kuntalaisten ideoita mukaan kehittämiseen kunnan voimavaraksi ja iloksi.
Mukana hanketta rahoittaa Leader Kehittämisyhdistys Mansikka.
