Teksti: Elli Hämynen

Teksti on julkaistu alun perin Paikallislehti Sisä-Savossa 29.6.2023

Tiesitkö, että kasvihuoneilmiö on luonnollinen ja maapallon elinkelpoisuuden kannalta välttämätön ilmiö?

Selvennetään ensin tilannetta lyhyesti. Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, että ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, pidättävät osan auringon säteilystä ilmakehässä. Loput säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen. Ilmakehään jäävä säteily lämmittää ja estää maapalloa jäähtymästä liikaa ja pitää planeettamme elinkelpoisena. Ilman kasvihuoneilmiötä täällä olisi siis hyisen kylmää.

Sitten päästään huolestuttavaan asiaan. Nimittäin siihen, että kasvihuoneilmiö voimistuu. Syy on siinä, että kasvihuonekaasujen määrä on ihmisen toiminnan seurauksena kasvanut. Kasvihuonekaasuja vapautuu fossiilisten polttoaineiden poltosta, maankäytöstä ja teollisuudesta. Ilmakehään jää siis entistä enemmän säteilyä, mikä lämmittää ilmastoamme. Tätä sanotaan ilmastonmuutokseksi.

Ilmasto on maapallon historian aikana muuttunut ennenkin. Nyt käynnissä oleva muutos on kuitenkin nopea ja seurausta ihmisen toiminnasta. Seuraukset kohdistuvat kaikkeen ympäristöön ja sitä kautta myös meihin ihmisiin.

Ei siis ihmekään, että ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt paljon ja moni potee ilmastoahdistusta uutisia seuratessaan. Jäätiköt sulavat, myrskyt lisääntyvät, ekosysteemien rakenne muuttuu, kuivuus uhkaa toisia alueita ja merenpinnan nousu toisia… Koko ilmiö tuntuu valtavan laajalta ja omat vaikutusmahdollisuudet onnettoman pieniltä. Ilmastokoordinaattorina haluaisin kannustaa kaikkia eteenpäin pienin askelin ja arjen valinnoilla. Niillä on nimittäin vaikutusta.

Kotitalouksien kulutus aiheuttaa noin kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä. Eniten ilmastopäästöjä muodostuu asumisesta, kulkemisesta ja elintarvikkeista. Moniin näihin meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa niin kotona kuin työnkin kautta. Kuluttajina meillä on vaikutusvaltaa siihen, mitä kaupoissa myydään ja millaisia tuotteita tuotetaan sekä siihen, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia tehdään kunnissa ja yrityksissä.

Itselleni helposti toteutettaviksi ilmastoteoiksi ovat osoittautuneet sisälämpötilan laskeminen, kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa ja täysien pyykkikoneellisten peseminen. Myös kierrättäminen ja lainaaminen asettuvat helposti osaksi arjen rutiineja. Ja itse asiassa myös rahaa säästyy.

Liikkumisen osalta omia päästöjään voi pienentää esimerkiksi kimppakyytejä käyttämällä tai kävelyä ja pyöräilyä suosimalla. Ruokavalinnoissa lähituotannon suosiminen ja sesongin tuotteiden valitseminen ovat hyviä keinoja, ruokahävikin pienentämisestä puhumattakaan.

Voisitko sinäkin testata jotain uutta arjen ekotekoa tänä kesänä? Kulunut sanonta ”pienistä puroista kasvaa iso virta” pätee hiilijalanjäljen pienentämisessäkin.

Kunnilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. Kuntien toiminta ja päätökset vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet meillä kuntalaisilla on toimia ympäristöystävällisesti ja miten alueen yritykset voivat pyrkiä päästöjen vähentämiseen.

Sisu-hankkeessa tuemme kuntia ilmastotyön vahvistamisessa ja ilmastosuunnitelmien tekemisessä sekä tuomme esille keinoja, joilla jokainen voi pienentää hiilijalanjälkeään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuona 2035. Ei ole syytä vaipua ilmastoepätoivoon, vaan ryhtyä työhön niin isoilla kuin pienilläkin teoilla.

Elli Hämynen toimii ilmastokoordinaattorina Kehitysyhtiö SavoGrowssa, Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeessa. Hankkeessa keskitytään ilmastonmuutoksen hillintään ja siinä on mukana 15 kuntaa Pohjois-Savosta. Hanketta rahoittavat mukana olevat kunnat sekä Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Jaa sisältö

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä