Teksti: Anne Aholainen

Mutkatonta kotoutumista -hankkeessa toteutettiin koulutus- ja hyvinvointikysely SavoGrown kuntien (Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto) alueella asuville maahanmuuttajille. Meillä on käsissämme monipuolinen osaajien ja työhön halukkaiden joukko, joka kokee hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa tällä hetkellä kohtuulliseksi. Työ ja suomen kielen opiskelu nousee esiin niin kotoutumista kuin hyvinvointia ja elämänlaatua edistävänä tekijänä. Tärkeänä voimavarana toimivat perhe ja ystävät, suomalaisten vieraanvaraisuus, kannustavat kohtaamiset sekä luonto ja liikunta. Pienten kuntien kotoutumisohjelmista tulisikin löytää näitä elementtejä kuntiin muuttaville tarjottavaksi.

Koulutus- ja hyvinvointikyselyllä kartoitettiin sitä, millaisia tiedon ja osaamisen tarpeita juuri tällä hetkellä maahanmuuttajilla on. Samalla selvitettiin maahanmuuttajien hyvinvointia ja elämänlaatua.

Sotkanet-tilaston mukaan alueellamme asui vuoden 2022 lopussa noin 285 ulkomaan kansalaista. Suurin osa heistä, 122 henkilöä, asui Suonenjoella. Kyselyyn vastaajien määrä jäi 33 henkilöön. Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vastaajat olivat Suonenjoella asuvia, koulutettuja ja työikäisiä naisia, jotka ovat asuneet Suomessa 2-5 vuotta. Pääosa vastaajista vastasi ukrainankieliseen kyselyyn, vastaajista kuusi vastaisi englanninkieliseen ja kaksi suomenkieliseen kyselyyn. Kysely antaa viitteitä maahanmuuttajien tilanteesta, mutta tuloksia ei voi yleistää koko joukkoon.

Kyselyssä kartoitettiin vastaajien ammatillista taustaa. Vastaajien joukossa isoimpina ryhminä olivat sairaanhoitajat sekä kaupan alan tehtävissä ja rakentamisen ja kevyen teollisuuden aloilla työskennelleet. Yksittäisiä työtehtäviä oli lueteltu kaikkiaan 25 kappaletta. Koulutusastetta kyseltiin suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaisesti ja vaihtoehdoista pyydettiin merkitsemään lähin vastaava. Lähes puolet vastaajista ilmoitti koulutusasteekseen yliopistokoulutuksen. Vastaajista 14 ilmoitti koulutusasteekseen ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun.

Osaamistarpeiden ydin suomen kielessä

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kielitaitoaan asteikolla 0-10, jolla 0 tarkoittaa sitä, että ei osaa lainkaan suomen kieltä, ja 10 tarkoittaa äidinkielen tasoista kielitaitoa. Vastaajista 12 arvioi kielitaitonsa arvoon 5 ja 16 vastaajaa arvioi kielitaitonsa välille 2-4. Suomen kielen jatkokurssi saikin osaamistarpeista eniten mainintoja, eli 25 mainintaa. Suomen kielen alkeet saivat mainintoja 12 kappaletta.

Kyselyssä kysyttiin ammatillisia haaveita tulevalle vuodelle. Yleisin haave oli suomen kielen oppiminen. Vastauksista oli pääteltävissä, että pääosin halutaan pätevöityä oman kiinnostuksen mukaiseen ammattiin, esimerkiksi sairaanhoitajaksi, tekniikan tai teollisuuden alalle tai opettajaksi. Useat vastaajista ilmoittivat, että työllistyminen yleensä mihin tahansa työhön olisi juuri nyt tärkeää. Osaamistarpeista työnhakeminen Suomessa saikin 14 mainintaa.

Valmiiksi luetelluista osaamistarpeista mainintoja sai lisäksi hygieniapassi 7 mainintaa, kansalaisena toimiminen 7 mainintaa ja työturvallisuus 6 mainintaa. Pienempään rooliin jäi yrittäjänä toimiminen sekä tietotekniset ja digitaaliset taidot. Nämä osaamistarpeet ovat tulleet esille Mutkatonta kotoutumista -hankkeen sidosryhmien kanssa käytävissä keskusteluissa. Niiden tarjoaminen kannattaa sijoittaa jonkin suuremman otsikon alle, sillä ne eivät saata yksittäisinä kiinnostaa.

Tiedon ja kiinnostuksen kohteita kysyttiin tarkemmin eriteltynä. Tällä hetkellä suurin tiedon tarve vastaajilla kohdistuu terveyspalveluihin, joka sai 18 mainintaa. Muita tarpeita ovat tiedot Suomesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta (17 mainintaa), erilaisista harrastuksista (15 mainintaa), sosiaalipalveluista (13 mainintaa), yleisesti palveluista ja asioinnista (12 mainintaa) sekä kaikista koulutusmahdollisuuksista (12 mainintaa).

Hyvinvointi ja elämänlaatu

Subjektiivinen kokemus omasta hyvinvoinnista on yhteydessä osallisuuden tunteeseen. Tätä yhteyttä käsitellään mm. Isolan ym. toimesta osana osallisuuden viitekehystä. (Isola ym. 2017). Kyselyssä valittiin kokemukselliseksi mittariksi DIAKn kehittämä elämänlaadun mittari, josta oli tehty ukrainankielinen käännös.

Vastaajien kokemus omasta hyvinvoinnista oli 6,8 (asteikolla 0-10). Vastaajien kokemukset hajaantuivat. Vastaajista kuusi tunsi voivansa kympinarvoisesti eli erittäin hyvin ja 10 vastaajaa ilmoitti hyvinvoinnin kokemuksensa olevan 5.

Pääosa vastaajista oli Ukrainasta. Eniten hyvinvointia heikentää Ukrainassa oleva sota, epätietoisuus sekä ikävä ja huoli omista läheisistä. Osa vastaajista tuo esiin heikentävänä asiana yksinäisyyden, kielimuurin ja työn puutteen. Yksi vastaajista toteaa, että suomalaisilla työmarkkinoilla on rasismia ja korruptiota.

Hyvinvointia vahvistavia asioita ovat työpaikka, suomalaisten vieraanvaraisuus ja tuki, yhteydenpito kotimaahan, suomen kielen opiskelu ja säännöllinen liikunta. Turvallisuuden tunne on tärkeä hyvinvointia tuottava tekijä. Omalla asuinalueella iloa ja parempaa vointia tuottavat perhe ja ystävät, mahdollisuus tutustua, keskustella ja saada kannustusta muilta ihmisiltä sekä luonnossa liikkuminen. Opiskelu ja työskentely nousevat merkityksellisiksi asioiksi myös omalla asuinalueella.

Elämälaadun mittarista saatu keskiarvo vastaajilla on 7,3 (asteikko 0-10). Vertailun vuoksi Pohjois-Savon alueella tehdyssä koko väestön kokemuksellisessa hyvinvointikyselyssä keskiarvo oli 7,8. Osa-alueista elämänlaatuun positiivisimmin vaikuttavat perhe ja suhde läheisiin (8,5) ja asumisolot (8,2). Elämänlaatuun heikentävästi vaikuttaa taloudellinen tilanne (5,9) terveydentila (6.8) ja mahdollisuus omien vahvuuksien (6.8) kehittämiseen esim. harrastusten avulla. Alle viiden elämänlaadun kokemus jää yksittäisissä vastauksissa.

Kotoutumista ja elämänlaatua edistävä kokonaisuus

SavoGrown kuntiin muuttavilla tulisi olla valmius saada kotoutumista edistävä valmentava kokonaisuus. Tämä kokonaisuus voisi olla osa kuntien tarjoamaa kotoutumisohjelmaa. Valmennuksen ytimessä tulisi olla suomen kielen opiskelu, toimeliaisuuden kannustaminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Tavoitteena tulisi olla muuttajan oman ammatillisen kehityksen edistäminen henkilön omien kiinnostusten ja vahvuuksien pohjalta. Kokonaisuudessa tulisi olla seuraavia asioita:

• Suomen kielen osaamisen edistäminen omassa arjessa. Suomen kielen perinteisten kurssien rinnalla tulisi olla kohtaamisia, jotka kannustavat suomen kielen käyttöön.
• Koulutukseen ja työhön kotoutuminen. Tämä osio voisi sisältää tietoa työn hakemisesta, työturvallisuudesta sekä työlainsäädännöstä. Erillisiä paketteja voitaisiin tarpeen mukaan järjestää esim. erilaisista sertifikaateista (esim. hygieniapassi), tarvittavista taidoista (esim. ajokortti ja liikenneturvallisuus).
• Oman asuinpaikan tutuksi tuleminen ja osallisuuden lisääminen asukkaana. Tämä osio voisi sisältää tietoa kunnasta ja sen palveluista sekä tietoa erilaisista yhteisöistä. Osiossa olisi paikkakunnalle räätälöityä tietoa vaikuttamismahdollisuuksista, harrastuksista tai vapaaehtoisena toimimisesta.
• Tietoa palveluista sekä niissä asioinnista (sis. terveys- ja sosiaalipalvelut, digitaaliset palvelut, toimeentuloon liittyvät palvelut). Tietoa antamalla ehkäistään ongelmien vaikeutumista ja saadaan asioista ratkaistua mahdollisimman varhain. Tämä vaatii monialaista tiedon tuottamista.

Ensimmäisen vuoden polttavia kysymyksiä ovat usein kotikuntaan ja asumiseen sekä toimeentuloon liittyvät asiat. Kun nämä saadaan kuntoon, on aika katsoa eteenpäin ja laajemmalle ympäristön mahdollisuuksiin. Näin ollen kuntalaisena toimimisen kokonaisuuteen on hyvä liittää asumisen kokonaisuus, jossa on tietoa vakuutuksista, paloturvallisuudesta, jätteiden lajittelusta tai vaikkapa naapurisovun ylläpitämisestä.

Kysely ei tuonut yllätyksiä kotoutumisen edistämisen kysymyksiin. Sen arvo on yhteisöllisen ja paikallisen näkökulman vahvistamisessa Mutkatonta kotoutumista -hankkeen tuotoksissa.

Kyselyyn liittyvässä arvonnassa lahjakorttien saajat kontaktoidaan henkilökohtaisesti!

Kirjoittajana on Anne Aholainen, anne.aholainen@savogrow.fi

Lisätietoa hankkeesta: www.savogrow.fi/mutkatonta-kotoutumista

Tutustu kyselyn tuloksiin (pdf):

Jaa sisältö

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä