Uudet teknologiat: UVC-robotti testissä mansikkatilalla
Uudet teknologiat: UVC-robotti testissä mansikkatilalla
Härmä (Podosphaera aphanis) on mansikan tunneliviljelyssä suurin laatutappioita ja sadonmenetyksiä aiheuttava kasvitauti, jota esiintyy kasvustoissa – kasvukauden olosuhteista riippuen – jo keskikesästä lähtien.
”Luonnonvarakeskus on tutkinut UVC-säteilyn tehoa kasvitautien torjunnassa jo vuosia ja menetelmä on todettu tosi tehokkaaksi härmää ja harmaahometta vastaan”, kertoo hanketta johtava LUKE:n erikoistutkija Johanna Riikonen.
Uudet kasvinsuojelumenetelmät kiinnostivat yrittäjää
Sienitautien torjuntaan käytettävät kemialliset kasvinsuojeluaineet ovat viime vuosina vähentyneet, ja ne on todettu haitallisiksi ympäristölle ja ihmisille. Hankkeen päätavoitteena onkin ollut kehittää vaihtoehtoinen menetelmä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytölle.
Halu olla mukana puhtaampien menetelmien kehittämisessä oli yksi syy, miksi kaupallinen marjatila Metsäpellon Mansikat Oy lähti hankkeeseen mukaan.
”Lähdimme mukaan kokeeseen, koska tässä testataan vaihtoehtoisia ja puhtaita kasvinsuojelun muotoja. Haluamme olla mukana kehittämässä uudenlaisia tekniikoita marjanviljelyyn”, kertoo Metsäpellon Mansikat Oy:n yrittäjä Pauliina Kovanen.
Härmäntorjunnan lisäksi robotti voi tulevaisuudessa tarjota myös muita hyötyjä: se otti kulkiessaan kasvustosta kuvia, mikä antaa mahdollisuuksia esim. kehittää menetelmiä sadon ennustamiseen tai kasvuston tarkkailuun.
Öinen kulkija
Robottia testattiin kesällä 2023 SavoGrown Marjaosaamiskeskuksen tunnelissa päiväsaikaan. Tänä kesänä laite pääsi koekäyttöön kaupalliselle marjatilalle, jossa sitä käytettiin öisin – tällöin UVC-säteilyn teho on paras härmää vastaan.
Robotti liikkui mansikkatunnelissa itsenäisesti ja annosteli kasvustoille ultravioletti-C-säteilyä 20 sekuntia/yö.
”Toki [menetelmässä] on vielä paljon kehitettävääkin. Laite olisi kustannustehokkaampi, jos altistusajan voisi puolittaa. Tämä on täysin mahdollista. Joissain ulkomaisissa tutkimuksissa laitetta on käytetty vain kerran viikossa”, kertoo Johanna Riikonen.
Kehitysehdotuksia tekniikkaan
Metsäpellon Mansikoiden tunnelissa suoritetut testiajot toivat erityisesti kehitysehdotuksia robotin tekniikan hiomiseen.
”Härmäpaine oli tänä kesänä tunneleissa aika pieni. Taudintorjunnasta ei voi sanoa olleen suuria tuloksia, koska tautioireita ei juurikaan ehtinyt olla silloin kun tätä testiä tehtiin. Mutta tekniseen puoleen tuli huomioita”, kertoo Pauliina Kovanen.
Robotin takia maita jouduttiin tasoittelemaan ja nurmikot piti pitää lyhyinä, mutta alkukankeuden jälkeen laite lähti kulkemaan kiltisti ohjelmoitua reittiään.
”Mitään tuhoja se ei aiheuttanut – marjat pysyivät pensaissa”, sanoo Kovanen.
Robotit tulevaisuudessa arkipäivää maatiloilla
Robotin ovat rakentaneet Luonnonvarakeskuksen tutkijat ja muu henkilöstö.
”Ajatus oli lähteä rakentamaan laitetta mahdollisimman edullisista komponenteista. Päädyttiin siihen, että alustana käytetään kaupallista senioriajoneuvoa ja sen päälle on suunniteltu se, miten siitä saadaan robotti”, kertoo robotin rakentamisesta vastannut erikoistutkija Juha Backman LUKE:lta.
Jotta laite toimisi robottina siinä pitää olla paikannus, jotta se tietää missä se liikkuu. Laitteeseen on myös rakennettu turvapuskureita ja -ominaisuuksia vaaratilanteiden varalle.
”Teknisessä mielessä tämä tutkimusprototyyppi on jo hyvin lähellä kaupallisesti valmista [laitetta]. Tietysti omaa tuotekehitystä on tehtävä, jotta saa sen sille luotettavuusasteelle, että niitä voi olla kymmeniä yhtä aikaa toiminnassa”, toteaa erikoistutkija Juha Backman LUKE:lta.
Maailmalla vastaavantyyppisiä ratkaisuja on jo jonkin verran – enemmän tai vähemmän koekäytössä – kaupallisilla tiloilla.
”Näkisin, että viiden vuoden kuluttua [robotteja] saattaa olla jo jonkin verran käytössä maatiloilla ja kymmenen vuoden kuluttua tämä saattaa olla jo normaali tapa tehdä härmäntorjuntaa ja muitakin asioita tunneleissa ja maatiloilla”, arvioi Backman.
UVC-tekniikka mansikan kasvitautien torjunnassa -hanketta rahoittaa ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja hankkeen innovaatioryhmään kuuluvat Luonnonvarakeskus, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, kaupallinen marjatila Metsäpellon Mansikat Oy sekä led-valaisimia suunnitteleva ja valmistava Elsor Oy.
Kysy lisää!
Raija Kumpula
Projektipäällikkö
Marjaosaamiskeskus