HANKE ON PÄÄTTYNYT

Biokipinä oli tiedotushanke, jossa jaetaan ajantasaista tietoa biotaloudesta alueen yrityksille, kunnille ja muille toimijoille. Hankealueen tärkeimmät biotalouden toimialat ovat marjanviljely, maatalous, elintarviketeollisuus ja metsäteollisuus.

SAVOGROWN BIOTALOUDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MENNEET OPINTOMATKAT

23.-25.1.2024 Gruene Woche -messut Berliinissä ja biokaasulaitosvierailu

Teimme tehokkaan kolmen päivän reissun Berliiniin elintarvikesektorin suurimmille vuosittaisille messuille. Tarkoitus oli tutustua alan uusimpiin trendeihin ja ruokaketjun kestävyysasioihin. Lisäksi pääsimme vierailemaan Berliinin kaupungin biokaasulaitoksella.

20.9.2023 Opintomatka Kosken MegaWatin bioterminaalille

Kävimme tutustumassa Kosken Megawatti Oy:n bioterminaalin toimintaan Tankolammilla. Mukana käynnillä oli niin kunnallisia toimijoita kuin bioenergian kanssa työskenteleviä henkilöitä. Tarkoituksena oli perehtyä energiapuun varastointiin ja käsittelyyn terminaalilla sekä nähdä konkreettisesti toiminnan mittasuhteita. Tankolammin viiden hehtaarin kokoinen terminaali on suurimpia Biokipinän hankealueen läheisyydessä.

Terminaalit ovat pääasiassa energiapuun ja hakkeen varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja alueita. Ne ovat energiapuun toimitusketjun kannalta äärimmäisen tärkeitä, sillä ne tasaavat bioenergian saatavuutta ja parantavat alueellista energiahuoltovarmuutta. Pohjois-Savossa on tunnistettu tarve bioterminaaliverkoston vahvistamiselle, sillä erityisesti turpeen käytön vähentäminen lisää metsäenergian käytön tarvetta. Siksi metsäenergiajakeita täytyy olla laadukkaasti varastoituna vuoden jokaisen päivän tarpeisiin.

Pohjois-Savon JTF-rahastosta on ollut mahdollista hakea tukea bioterminaalien rakentamiseen. Opintomatkamme tarkoitus oli lisätä ymmärrystä, miksi terminaaliverkosto on välttämätön energiahuoltovarmuuden kannalta ja mitä kaikkea terminaalin rakentamisessa tulee ottaa huomioon.

12.-15.9.2023 Matka Tanskaan Samsoen ”uusiutuvan energian saarelle”

Mansikka ry:n EKOTEKOja- ja SavoGrown Biokipinä-hankkeet järjestivät tutustumismatkan 12.-15.9.2023 Tanskaan Samsøn kuntaan, joka on maailman mittakaavassa edelläkävijä energiaomavaraisuudessa. Kunnassa asuu vajaa 4000 asukasta, ja alueella on kärsitty muuttotappioista kuten Pohjois-Savon maaseutualueillakin. Sinnikäs työ kestävän kehityksen parissa on tuonut kuntaan kuitenkin täysin uudenlaista toimintaa ja kääntänyt väestökehityksen muuttovoittoiseksi! Nuoriin vetoaa nimenomaan kunnassa tehdyt kestävät ratkaisut. Samsøn Energia-akatemia järjesti matkan aikana mm. työpajan, jossa koetettiin löytää sovellettavia ideoita myös tänne meidän alueellemme.

4.7.2023 Vierailu biokaasulaitoksilla Keski-Suomessa

Metener Oy:n biokaasulaitokset Keski-Suomessa tarjosivat opintomatkalaisille tietoa maatilojen biokaasulaitosratkaisuista, niiden kannattavuudesta sekä hyödyistä viljelijöille.

Viime helmikuussa Biokipinä-hankkeemme järjesti yhdessä Mansikka ry:n kanssa Rautalammilla infotilaisuuden biokaasusta ja aurinkovoimasta. Tuolloin biokaasuteknologiaa oli esittelemässä laitevalmistaja Metener Oy. Aihe herätti kuulijoissa kovasti kiinnostusta, joten heinäkuun alussa 2023 kävimme opintomatkalla parilla Metenerin biokaasulaitoksella Keski-Suomessa.

Aloitimme kierroksemme Muuramesta, jonne oli kuluneena keväänä valmistunut täysin uudenlainen maatilan biokaasulaitos. Laitos on pienin Metenerin tähän mennessä valmistamista. Siitä tullaan saamaa noin 250 MWh energiaa useamman rakennuksen lämmitykseen. Laitos näytti ulospäin tavalliselta piharakennukselta, mutta kätki sisäänsä teräsreaktorit sekä teknisen tilan. Reaktoreihin on tarkoitus syöttää kerrallaan 140 m³ biomassaa panostoimiseen mädätysprosessiin. Syötteinä toimivat omalta tilalta saatavat nurmi, olki ja hevosenlanta, jotka mädätyksen loputtua kynnetään tilan pelloille lannoitteeksi. Mädätejäännös toimii hyvänä lannoitteena, sillä mädätysprosessi lisää liukoisen eli kasveille käyttökelpoisen typen määrää biomassassa. Mädätejäännöksessä on myös runsaasti orgaanista ainesta, joka toimii maanparannusaineena.

Lounastauon jälkeen suuntasimme kohti Laukaata, jossa sijaitsee Suomen ensimmäinen maatilakokoluokan biokaasureaktori ja liikennekaasun tankkausasema. Biokaasualan pioneeri Erkki Kalmari esitteli tilansa erityyppisiä biokaasureaktoreja, joihin tuodaan syötteitä Jyväskylän alueelta. Uusimpana investointina tilalle oli rakennettu kaarimallinen kuivamädätyslaitos lähinnä nurmelle ja oljelle. Lisäksi tilalla on vanhempi, esimerkiksi lietelannoille soveltuva märkämädätysreaktori.

Kalmarin tilan tankkausasemalla käy niin kaasukäyttöisiä henkilöautoja kuin raskaampaakin kalustoa. Bensa-autot saa muunnettua kaasukäyttöisiksi noin 3000–4000 € kustannuksella. Kaasulle konvertointi ei tarkoita sitä, että autoon ei voisi enää tankata bensiiniä – konvertoinnin jälkeen autoa voi käyttää sekä bensalla että kaasulla. Kaasuauton hyötyjä ovat kilpailukykyinen hinta sekä biokaasun pienemmät kokonaishiilipäästöt. Lisäksi biokaasun tuotanto lisää paikallista huoltovarmuutta, kun polttoainetta saadaan läheltä.

Matkaseurueellamme heräsi paljon kysymyksiä niin biokaasun tuotannosta kuin käytöstäkin. Kannattavuudet ja toisaalta viljelijän saamat hyödyt kiinnostivat erityisesti. Pelkän sähkön ja lämmön tuotannon sijaan kaasun paineistamiseen liikennepolttoaineeksi on tällä hetkellä kovemmat kannustimet. Viime vuonna voimaan tullut biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja tikettikauppa on nostanut biokaasun jakelun kannattavuutta merkittävästi. Biokaasun tuotannolle on edellytyksiä myös SavoGrown alueen kunnissa – biokaasuteeman ympärillä jatkamme työskentelyä ja tiedotusta myös tulevina kuukausina!

MENNEET TYÖPAJAT

Suonenjoen mansikka -nimisuojan infotilaisuus ja ideariihi 22.11.2023

Suonenjoella, Rautalammilla, Tervossa, Vesannolla ja Karttulassa viljelty mansikka on saanut eurooppalaisen nimisuojauksen syksyllä 2023. Nimisuojasta saa parhaimman hyödyn irti, kun useat eri toimijat käyttävät sitä näkyvästi. Toisin sanoen kyse on brändityöstä.

Nimisuoja-työpajassa kuulimme ensin Ruralia Instituutin Marjo Särkän esityksen nimisuojasta, jonka jälkeen ideoimme paikallisten toimijoiden kanssa nimisuojan käyttöä.

Jatkoa varten löydettiinkin paljon erilaisia ehdotuksia:

• MARKKINOINTISUUNNITELMA
• kiteytys siitä, mikä tekee Suonenjoen mansikasta nimisuojatun: pitkien öiden tekemä luontainen makeus jne.
• tunnistettavuus yhtenäisellä brändin ulkoasulla (värit, fontit, jne.)
• viestintäsuunnitelma (somen tunnisteet, merkinnät, jne.)
• kuluttajatutkimus

• RAVINTOLAT
• mansikkapitsa, mansikkakastike, mansikkaleivokset
• Kuopion yritykset
• alueen ravintoloihin esille merkinnät
• mansikkaa sopimusviljelijöiltä suoraan ravintoloille

• TUOTTEISTAMINEN
• uusia ruokajalosteita Suonenjoen mansikasta
• liikelahjat Suonenjoen mansikasta: esim. lahjakorit
• ulkopuoliset yritykset tekemään esim. makeisia

• NÄKYVYYS JA TIEDOTUS
• alueellinen erityisosaaminen tunnetuksi: koskettaa viittä kuntaa
• Suonenjoen kaupunki: brändin vahvistaminen

• MARKKINAT
• kotimaan markkinoiden laajentaminen uusilla tuotteilla
• kv-markkinoiden kysynnän kartoitus

• VILJELY
• ajanhermolla oleva viljely: tehokkuus, kestävyys
• työvoima-asiat
• tuotannon investoinnit
• menekin edistäminen ja markkinointi
• SavoGrown Marjaosaamiskeskuksen hankkeet

• YHTEISTYÖ
• Tutkimus ja kehitystyö: monta eri näkökulmaa viljelyn kestävyydestä ravitsemukseen ja kemikaaleihin
• EU-rahoitukset ja tutkimus: EU:n maataloustuotteiden menekinedistäminen
• tuottajaorganisaatio
• yhteistyö muiden nimisuojatuotteiden kanssa
• AgriFoodCluster

• KONKREETTISIA EHDOTUKSIA
• viljelyalueen tienvarsille kyltit
• 9-tien varrelle sesonkituotteita, joita pysähdytään syömään
• Mansikkakarnevaalit: reseptikilpailut

Työpajan tuloksia hyödynnetään erityisesti Suonenjoen seudun marjanviljelijäin toiminnassa.

Mistä uusia hevoskuivikkeita? -työpaja

Eläinkuivikkeiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus vaihtelee. Tämä johtuu pitkälti siitä, että turpeen käytöstä halutaan luopua ja sahateollisuuden sivuvirrat menevät energiantuotantoon.

Uusina hyvinä vaihtoehtoina hevoskuivikkeiksi ovat esimerkiksi ruokohelpi, hamppu ja pajuhake. Kävimme Vesannolla järjestetyssä työpajassa läpi erilaisia tuotantoketjuja, joista kiinnostavimpana vaihtoehtona näyttäytyi se, että viljelijä voisi viljellä kuivikkeeksi sopivaa kasvia läheisille talleille. Paikallistuotanto vähentäisi logistiikkakustannuksia.

Kuiviketuotanto vaatii kannattavuusselvityksen ja vielä lisää testauksia eri materiaaleilla talliympäristössä. Esimerkiksi ruokohelven tiedetään pölisevän silppuna, mutta pelletöinnin kustannukset pomppaavat helposti liian korkeiksi. Pajun hakettamisessa on kiinnitettävä erityistä tarkkuuttaa hakkeen raekokoon ja siihen, ettei hakkeessa ole teräviä tikkuja. Lisäksi pajun korjuukustannus voi olla liian suuri.

MUIDEN TAPAHTUMIEN AINEISTOJA

• Keskitettyjen biokaasulaitosten kannattavuus SavoGrown alueella 16.8.2023 – tallenne ja esitys
• Tietoa kierrätyslannoitteista ja ravinteiden kierrätyksestä -webinaarisarjan (14.-16.3.2023) tallenteet
• Biokaasu ja aurinkoenergia -infon (28.2.2023) tallenteet
• Biotalouden pioneerit -webinaarin (7.2.2023) esitykset
• Vihreän siirtymän rahoitusmahdollisuudet -esitykset