Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
Tällä hankkeella pyritään kehittämään hedelmillä ja marjoilla nopeasti leviävän tuholaislajin, täplämahlakärpäsen (Drosophila suzukii) integroitua torjuntaa siten, että keinovalikoimaan saataisiin lisättyä ansojen tai syöttien rinnalle houkutuskasveja (houkuttelevampi marjalaji) ja uusia karkotusaineita.
Marjoja tuotetaan Suomessa vuosittain noin 18000 tonnia, mikä tekee marjantuotannosta merkittävän puutarhatuotannon sektorin. Drosophila suzukiin tekee vaaralliseksi tuholaiseksi marjoilla se, että naaras pystyy munimaan kehittyviin, terveisiin marjoihin, ja sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin, sekä sillä on laaja isäntäkasvikirjo ja suuri lisääntymiskapasiteetti. Tehokkaita torjuntakeinoja tälle kärpäselle ei ole vielä olemassa.
Ansatyyppien houkuttelevuudessa on havaittu eroja ansojen sisältämän pyyntinesteen, ansojen värityksen, sisäänkulkureikien lukumäärien ja sijainnin suhteen. Belgiassa on havaittu, että kypsyvät tuomenmarjat houkuttelevat kärpäsnaaraita munimaan, mutta toukat eivät jostain syystä kuoriutuneet marjoissa. Tämä antaa olettaa, että tuomea voitaisiin käyttää umpikujahoukutuskasvina D. suzukiille.
Suomessa tuomia kasvaa yleisesti peltolohkojen reunoilla. Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko Suomessa hyödyntää tuomien houkutusvaikutusta ja siten vähentää viljeltyjen marjojen tuholaissaastuntaa. Tuomen alkuperä voi vaikuttaa marjojen houkuttelevuuteen ja vaikutusta voi olla myös tuomenmarjojen kypsyysasteella. Tämä pitäisi selvittää, jotta tiedetään houkutuksen kesto suhteessa viljeltyjen marjojen kehitykseen ja houkuttelevat yhdisteet.
Belgialaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että eräät humalan haihtuvat aineet karkottivat laboratoriokokeissa D. suzukiita. Suomessa on humalagenotyyppejä, jotka poikkeavat kemialliselta profiililtaan eurooppalaisista lajikkeista. Tavoitteena on selvittää, olisiko joku suomalaisista genotyypeistä sopiva karkotetuotantoon. Laajan kemiallisen vaihtelun perusteella voidaan olettaa, että potentiaalia karkoteaineiden löytämiselle voisi olla.
Ota meidät seurantaan!
Kerromme marja-alan ja hankkeidemme kuulumisista Marjaosaamiskeskuksen uutiskirjeessä, jonka voit tilata SavoGrown uutiskirjeiden tilaussivulta:
WWW: www.marjatieto.fi
Facebook: Marjatieto
YouTube: Marjaosaamiskeskus SavoGrow
Kysy lisää!
Raija Kumpula
Projektipäällikkö
Marjaosaamiskeskus